Verkkovoimaa – väkijoukot netissä

Blogi itseorganisoituvasta ja kollektiivisesta toiminnasta internetissä

Ideaaliverkostoa jahtaamassa tutkimustarkoituksiin

with 5 comments

On turha todeta, että netti on saanut verkostoanalyysin aivan uuteen kukoistukseen. Toteanpa nyt kuitenkin.

Aineistot saa joko suoraan tai hieman sorttaamalla digitaalisesti matriisimuotoon ja tarjolla on enemmän sosiaalisia verkostoja kuin kukaan ehtii tutkia.

Innostuin mähkimään Harto Pöngän Lehmätkin lentäis – blogin merkinnän myötä, millainen on itse asiassa optimaalinen nettiverkosto verkostoanalyysin kannalta? Olen tehnyt joukon sekalaisia sormiharjoitelmia Suomen ilmastomuutoskeskustelusta Euroviisujen väitettyyn äänestysmanipulointiin. Verkostot itsessään on jaettavissa eriasteiseen kiinnostavuuteen innokkaan verkostoanalyytikon kannalta, jos ei ole mielessä varsinaista tutkimusongelmaa tai tarkastelukulmaa.

Kaksi vuotta sitten – kuten joka vuosi – mähjättiin Euroviisujen äänestystulosten masinoinnista. Tulokset olivat Wikipediassa lähes saman tien ja noukkaisin ne sieltä aikani kuluksi. Otin vain korkeimmat ääniluvut, koska ne käytännössä ratkaisevat voittajan. Kyllähän siellä masinoitiin. Euroviisut -graafi pitkine analyyseineen tästä.

Yhdeksi muuttujaksi on kokeilujeni myötä noussut verkoston avoimuus. Onko se periaatteessa kaikille avoin, jonne voi solahtaa huomaamatta massaan vai ohjaako sitä jonkinlainen yhteisöllisyys? Edellistä kuvaa vaikkapa Facebook -ryhmä. Jälkimmäinen tarkoittaa tässä yhteydessä hyvin löyhää yhteisyyden ja samastumisen tunnetta – ei pelkästään kiinteitä verkkoyhteisöjä – kuten edesmennyt Duuni.net.

Toinen huomioni herättänyt piirre on yleisluontoisuus ja temaattisuus. Facebookissa verkostoituvat kaikenlaiset ihmiset, mutta Sometussa ensisijaisesti sosiaalisen median ja opetusalan ihmiset.

Näillä muuttujilla saakin jo kevyen typologian ja Talcott Parsonsin nelikentän.

Verkostot avoimuuden ja yleisyyden mukaan

Jaottelu 1: Nettiverkostoon liittymisen sosiaalinen vaivattomuus sekä yleisluontoisuus

Keskimääräiset luvut ovat päähineestä ja vain karkeana erotteluna. Mutta esimerkiksi Ning -verkosto kasvaa helpommin lähemmäs 1 000 ihmistä kuin yksittäinen irc- tai Jaiku- kannu. Niinikään yksittäisessä irc-kannussa voi olla vuosien aikana kehittynyt jokseenkin vakiintunut populaatio, johon ei eksy etc.

Ylläolevalla jaottelulla pääsee kuitenkin käytännössä vasta alkuun. Vielä 1950-luvulla saattoi amerikkalaisen pikkukylän haastattelemisessa kulua vuosi ja graafin piirtämisenä mitattuna ikuisuus.

Nykymuotoisesta nettianalyysista esimerkiksi Jeffrey Heerin Vizster on klassikko. Hän repi 3kkssa yli miljoonan Facebook käyttäjän keskinäiset suhteet ja visualisoi ne. Jumalatonta menoa.

Tässä on avoimien verkostojen yksi ongelma. Esimerkiksi automatisoitua www kaivajaa (crawler) käytettäessä puuha lähtee yleensä hyvin nopeasti lapasesta ellei siihen varaudu ennakkoon. Vaikka tarkasteltava verkosto olisikin pieni, niin joukossa on yleensä aina vähintään yksi silloittava superverkottuja. Hänen kontaktinsa tuo yhä uusia verkostoja, ja niissä on taas yksi tai useampi supernode jne ja automaatti-imuri eksyy äkkiä minne sattuu. Niinpä kohdetta olisi hyvä rajoittaa jotenkin.

Yksi tapa onkin ottaa jokin teema. Tyyppiesmerkki on Tutkimusparvi -kannu Jaikussa. Siinä on 154 jäsentä. Näitä voi sitten pyöritellä enemmän tai vähemmän automatisoidusti ja manuaalisesti. Voidaan tarkastella keskinäistä verkottumista, verkottumista kannun ulkopuolelle, aktiivisuutta suhteessa kontakteihin etc.

Jos Heerin miljoona vaatii erikoistyökaluja niin Parven 154 on armottoman pieni. Toisaalta aika monet sna -softat pamahtavat silmille, jos väsää vaikkapa 1 000 ihmisen graafin.

Käytännön kokeilun myötä olen havainnut, että vielä 100 ihmisessä on aika nahkeasti tutkittavaa. Siitä löytyy mittakaavaton verkosto kuten kaikkialta muualtakin, mutta esimerkiksi Tutkimusparvessa on noin 10 hengen aktiiviydin ja muut seuraavat mitä kannulla ehkä tapahtuu.

Näistä lähkökohdista saa jo aika selkeät suuntaviivat, millaisia verkostoja pyydellä optimaalisesti:

Verkosten koko ja mittakaavaton verkosto

Jaottelu 2: Nettiverkoston yleiskoko ja keskimääräinen aktiivisuus.

Yhteenvetona näistä keloista: Ideaalimähkittävä on johonkin aihealueeseen keskittyvä, noin 500 – 1000 hlön nettiverkosto (seassa on käytännössä satoja ei-aktiiveja jotka tipahtavat tai voi tiputtaa itse analyysissa).

Written by kariahintikka

maaliskuu 25, 2009 klo 8:23 pm

5 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Aktiivisten ja passiivisten välinen suhde on kai aina vain se sama?

    Petja Jäppinen

    maaliskuu 26, 2009 at 9:51 am

    • Kyllä tuota 1-9-90 -suhdetta eli mittakaavatonta verkostoa voi pitää kohtuullisen universaalina, on sitten kyseessä sosiaalinen verkosto, yksitumaisten soluverkosto tai sähköverkko. Aika hyvä yleisesitys on Barabasi, A.-L. 2002. Linkit. Verkostojen uusi teoria. Helsinki: Terra. Cognita. Sujuvasti kirjoitettu ja etenee kuin kelpo dekkari.

      Hätäisemmille pikalukemista blogin Käsikirjastosta: Jacob Nielsen käsittelee sosiaalista mediaa ja 1-9-90 -osallistumista kolumnissaan: Nielsen, Jacob (2006) Participation Inequality: Encouraging More Users to Contribute. Jakob Nielsen’s Alertbox. Kolumni / blogi 9.10.2006. Viitattu 17.8.2007. Maksuton.

      kariahintikka

      maaliskuu 26, 2009 at 10:55 am

  2. Tässä oli useita pieniä Pointteja. Ja ensimmäisessä lauseessa on todellakin vinha perä. ;)

    Miksi juuri 500-1000 jäsenen verkosto olisi sinun tutkimuksellesi paras? Mitä erityisesti pyrit verkostoista tutkimaan?

    Harto

    maaliskuu 26, 2009 at 9:12 pm

    • Hmm blogimerkintäni idea oli perustella juuri vastausta kysymykseesi ;) Ilmeisesti en aivan onnistunut =)

      Eli kaivureiden (crawler) käyttö johtaa helposti liian laajoihin otantoihin ja toisaalta liian pieni havaintoyksikön graafi taas vaatii minimmissään sekä sna-softalta että teknisesti todella ison näyttöresoluution tyyliin 2400pxl*jotain, jotta havaintoyksiköt erottuisivat edes minimissään.

      Verkostoanalyysilla on loputtomasti sovellusmahdollisuuksia. Itse yritän tunnistaa – tällä hetkellä ja väitökseni kannalta . verkostojen sisäistä dynamiikkaa.

      Jatketaan ihmeessä aiheesta. Voisi esm perustaa kannun Jaikuun tai Qaikuun :) Emme ole aivan yksin sna-mähkintöjen kanssa.

      kariahintikka

      maaliskuu 26, 2009 at 9:36 pm

  3. Ok, ymmärsin nyt. :)

    Perustin kanavan sosiaalisen median ja verkostojen tutkimukselle: http://www.qaiku.com/channels/show/sometutkimus/

    Harto

    maaliskuu 27, 2009 at 10:16 am


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: