Verkkovoimaa – väkijoukot netissä

Blogi itseorganisoituvasta ja kollektiivisesta toiminnasta internetissä

Archive for the ‘mikrokanavat’ Category

Ylen A2 Netti-ilta ja taustakanavan hyötyjä #A2ilta

with 7 comments

Ylen A2 Netti-ilta-paneeli 29.3.2011 tarjosi oivan tilaisuuden testata väitöskirjani – ja blogini – hypoteeseja ja havaintoja. Esimerkiksi Ylen Homoilta johti massiiviseen irtisanoutumiseen evankeli-luterilaisesta kirkosta. Netti-ilta ei näyttänyt vielä olevan arkistossa.

Kyseessä oli siis kaksituntinen aiheesta Muuttaako sosiaalinen media maailmaa. Toisistaan erilliset kokonaisuudet – tv-panelistit ja heitä kommentoiva netti Twitterissä – tarjoavat monipuolisesti tulkittavaa, kuten esm @J1one eli Jouni Junkkaala Tietoviikosta ehti jo koostaa.

Blogini ja väitökseni kannalta Netti-ilta twittuiluineen ei varsinaisesti edusta joukkoälyä tai verkkovoimaa, joissa molemmissa on päämäärä, tehtävä tai tavoite eli toiminnalla on jokin tarkoitus. Toisaalta Netti-ilta nettilaajennuksineen osaltaan vahvensi – tai toteutti – casena verkkovoiman, itseorganisoitumisen, joukkoälyn sekä yleisemmin netin ja sosiaalisen median lainalaisuuksia ja mekaniikkoja.

Joukkoälyn toimivuus tv-ohjelmassa

James Surowieckin joukkojen viisauden (The Wisdom of Crowds) edellytyksistä täyttyi kolme sekä studiossa että netissä: a) osallistujien näkemyksissä oikeasta informaatiosta on diversiteettiä eli hajontaa, b) ne ovat riippumattomia toisistaan, c) osallistujat soveltavat omia tai paikallisia tietojaan ja d) näkemykset aggregoidaan eli kootaan keskitetysti. Koostaja voi olla sinänsä yksittäinen ihminen, organisaatio, liike tai muu toimija.

Hublla eli taustakanavalla tarkoitan nettikommunikaatiovälinettä tai -kanavaa, joka kootusti ja keskitetysti välittää viestit kaikilta kaikille ja tukee toiminnan integroitumista. Eli Surowieckin edellytystä d).

Studiossa tosin diversiteettiäkin oli vaalien vuoksi vähemmän. Monet ilmeiset panelistit ovat vaalikaranteenissa ja Netti-illan lähetysajankohta ei ollut edellytyksiltään parhautta. Lisäksi voidaan olla montaa mieltä, pääsivätkö analyyttiset esiin noin isolla joukolla ja keskustelunomaisella formaatilla, missä teemoja oli liikaa [Lisätty 110330-1645: panelisti *Jussi Lähde* kommentoi tapahtunutta osaltaan]. Tykkäyksillä, diggauksilla ja peukuilla on oma roolinsa joukkoälyn aggregoinnissa ja niitä ei käytetty tässä.

Twitteristä ei ole taustakanavaksi

Sekä netistä että studiosta uupui kuitenkin hubi eli taustakanava, jossa tehdään Surowieckin tarkoittama aggregointi ja synteesi joukon aivoituksista. Tv-ohjelmassa tämä on usein toimittaja. Netissä se voi olla periaatteessa kuka vaan. Mutta nykyään se hoituu automaattisesti taustakanavaa käyttämättä.

Twitter on armoitetun murheellinen taustakanavaksi. Käyttöliittymänsä ja viestinnän esitystapansa vuoksi se sopii tehokkaaseen mobilisointiin ja massaviestintään mutta ei esimerkiksi keskusteluun, toiminnan organisointiin tai koordinointiin, työnjakoon tai dokumentointiin.

Taustakanavaksi sopii sellaiset nettityökalut ja -välineet jotka käyttävät jollain tavalla rakenteistettua keskustelun esittämistapaa tai muuta jäsennystapaa. Onnistuneissa verkkovoima-tapauksissa niitä on olleet esimerkiksi blogit, G Maps, IRC, Qaiku / Jaiku sekä foorumit kuten MuroBBS.

Taustakanavan hyötyjä

Yksistään crowdsourcing eli joukkouttaminen Qaikussa ja ammoin Jaikussa demoavat taustakanavan rooleja, kuten

  • keskusteluista saa nopeasti käsityksen myöhemminkin – ja niiden aikana
  • niihin on helppo linkittää ja niitä on helppo jakaa ja tallentaa
  • uudet osallistujat pääsevät nopeasti mukaan
  • saa käsityksen mitä tiedetään ja mitä on jo tehty
  • aineistot on saatavilla helposti uusiokäyttöön

Konkreettinen esimerkki Twitterin heikkoudesta taustakanavaksi on että tarvitaan @J1onen tai tämän kaltaisia blogimerkintöjä jotta saisimme edes jonkinlaisen käsityksen mitä 29.3.2011 #A2ilta-floodissa tapahtui. Säiettä on työlästä saada helposti käsiinsä, ihmisten kommentit menevät ristiin ja niitä retwiitataan – turhaan etc.

Facebookissa Netti-ilta-keskustelu hajosi Twitterin tapaan hieman samoista syistä henkilövetoisiksi atomeiksi, kuka nyt sattui tuntemaan kenetkin ja kommentoimaan minnekin. Periaatteessa FB:n Sivu voi koota jotenkin keskusteluja, mutta senkin käyttöliittymä on varsin vaatimaton näihin tarkoituksiin.

Henkilökohtaisesti – ei tutkimuksellisesti – on varsin nahkeaa, että esimerkiksi Qaikua on käytetty jo vuosia kollektiiviseen keskusteluun live-lähetysten aikana. Twitter ja Facebook ovat ilmeisesti niin vaivattomia, mutta väline per tarkoitus ja lopputulokset ovat jossain määrin riippuvaisia käytetyistä välineistä, kuten vaikkapa Irakin kansannousu meni mönkään 209 samasta syystä. Kts. analyysini Journalismikritiikin vuosikirjassa 2010.

Tuoreehkona Qaiku-esimerkkinä Egyptin kansannousun liveseuranta kollektiivisesti. Taustakanavasta tarkemmin esimerkiksi verkkovoiman esittelyssä maksuttomassa kokoomateoksessa Verkostojen liikettä sekä Somus-hankkeen loppuraportissa (eng).

Sosiaalinen media – yhteisö vai verkosto

Vaalivalvojaiset on tulossa ja Qaiku / Jaiku on ollut mitä loistavin taustakanava jo vuosia livetapahtumien kokemisessa ja kommentoinnissa kollektiivisesti. Olisi metkaa jos ihmiset vaivautuisivat käyttämään Qaikua vaaleiss 2011 ellei ole erityistä tarvetta käyttää esm Hommaforumia.

Sosiaalisen median yhteisöllisyys– keskustelun voisi kuitenkin hiljalleen kuopata Twitterin ja Facebookin osalta. Ne tukevat ensisijaisesti yksilövetoisia tilapäisiä verkostoja, ei pitkäjänteistä yhteisöllisyyden syntymistä. Analyyttiset ja viihdyttävät laajan joukon keskustelut ja toiminta hajoavat hetkittäisiksi pisaroiksi ja purskahduksiksi käytännössä arkistoimattomiin statusvirtoihin. Aiheesta tarkemmin lähiviikkoina, kirjoitin siitä Seppo Kangaspunnan tuliterään antologiaan Yksilöllinen yhteisöllisyys (tampere University Press 2011).

Vanha hakkerisananlasku sanoo: ”Netissä jokainen saa sanoa mitä huvittaa ja kenenkään ei tarvitse kuunnella sitä”. Twitter ja Facebook toteuttavat periaatetta kouluesimerkkeinä.

Mainokset

Massainnovoimassa Ylen uutta Mahdollistajastrategiaa netissä

with 4 comments

Yle pohdiskeli uutta Mahdollistajastrategiaansa (pdf) 17.4.2009 iltapäivällä. Tilaisuudessa alustivat ensin Mikael Jungner ja Roope Mokka, sitten työryhmiä, joiden tuloksia pitäisi ilmaantua ensi viikolla. Avoimeen tilaisuuteen oli kertynyt edustava joukko kotimaisia osaajia, myös kaupallisesta mediasta.

Jklstä ei pääse ramppaamaan alvariinsa Metropolissa, mutta onneksi netti tuli apuun. Ylen striimi pelitti mainiosti. Muun muassa kunnallisvaalien laskennassa sekä Tietoyhteiskunta-akatemian alustuksissa kehittynyt ja kollektiivinen livelähetyksen mikrokanavakommentointi sekä massainnovointi on osoittautunut toimivaksi etäosallistumismalliksi. Qaikun #seminaarikannu -kanavalle kertyi lähes neljäsataa kommenttia 39 kirjoittajan voimin. Sen päälle @pirkka veti Qaikussa vielä ”virtuaalityöryhmän”.

Sitra piti hieman vastaavan session 6.4.2009, jossa pohdittiin Sitran verkkostrategiaa 2020. Olen esitellyt sitä tarkemmin Foresight.fi -blogin merkinnässäni. Qaikussa kommentoitiin niin ikää aktiivisesti sankoin joukoin.

Molemmat tapaukset osoittavat osaltaan, miten suuri joukko voi osallistua netitse irl tapahtumiin varsin täysipainoisesti ja ilman erityistä organisoitumista. Toisaalta aiemmin Jaikussa ja nykyään Qaikussa alkaa jo kehittyä nettiosallistumisen hyviä käytäntöjä, miten puuhasta saadaan tolkullisempaa, kuten vaikkapa että eri esiintyjistä aloitetaan oma säie jne.

Pikemminkin ongelmat ovat aivan toisaalla. Kollektiiviset äänestys-, valinta-, arviointi- yms. nettityökalut ovat aivan käsittämättömän kömpelöitä vaikka netissä pystyy jo käyttämään Photoshopin kevytversiotakin. Tässä olisi yksi sauma suomalaiselle ohjelmistoteollisuudelle.

IRL työpajassa on toki puolensa, mutta nettiosallistuminen on selkeästi aihe, jota kannattaa kehittää. Työpajojen työryhmissä on se käytännön ongelma, että kun on monta asiantuntijaa, niin keskustelu lähtee helposti lapasesta joka suuntaan. Mutta työpajan muoto ei mahdollista strategisesti rönsyilyä joka suuntaan.

Qaikun, Jaikun ja Twitterin kaltaiset mikrokanavat (sekä luonnollisesti irc) taas mahdollistavat erittäin tehokkaan informaation rinnakkaisprosessoinnin vaikka itse vuorovaikutus onkin paljon rajoitetumpaa. Meno on väliin aika hektistä ruudun päivittyessä, mutta eri heittoihin voi palata rauhassa myöhemmin ja jatkaa kehittelyä.

Etäosallistumista alettiinkin jo kehitellä täällä. Mahdollisuuksia on paljon ja toimivimmat tavat hioutuvat myös käytännön kokeilujen myötä. Se on selvää, että kiinnostusta on. Ihmiset laittavat mielellään aikaansa massainnovointiin.

Katsotaan miten ilmastonmuutos etenee. Ehkäpä tulevaisuudessa tilaisuuksien alustajat lähettävät suoraan striimin nettiin ja jokainen osallistuu missä parhaaksi näkee.

Written by kariahintikka

huhtikuu 18, 2009 at 8:04 pm

Jaikun µmassaexodus asutti Twitterin ja Qaikun

leave a comment »

Näyttää siltä, että Jaikun verkostoinvaellus vihdoin huilaa. Kuten on ympäri blogosfääriä todettu, Google ei sitten alkanutkaan kehittää Jaikusta yhtään mitään vaan pikemminkin se alkoi hajota käsiin.

Kari Haakana totesi yhtenä ensimmäisistä 14.12.2008, että on aika siirtyä Twitteriin – ihan ammatillisista syistä. Aivan totta. Kirjoitin itsekin Twitterin eduista ja kohinan merkityksestä ammatillisesti MikroBittin kolumnin 09/02. Julkaistuu täällä myöhemmin.

Haakanan kommentista alkoi kodittomien ja hylättyjen jaikulaisten massaexodus, kuten se ehdittiin ristiä. Mielenkiintoista on verkkovoiman kannalta, miten ihmisjoukot nykyään tosiaan lähtevät hyvinkin nopeasti liikkeelle kollektiivisesti ja aiemmat verkostot alkavat muodostua uudessa palvelussa. Tosin vähitellen järkeä olisi voida portata verkostonsa palvelusta toiseen.

Kari Haakana on tiivistänyt hyvin tuon jouluhyisen verkostoinvaelluksen mittakaavan pääreitteineen. Kymmenet jaikulaiset kotiutuivat Twitteriin, mutta vaellus oli vasta alussa. Viisaimmat tietäjät lähtivät kaukomaille tutkimaan muun muassa pyhän avoimen lähdekoodin Laconican päälle rakennettua Identi.can µkanava-aluetta. Jonkinlainen siirtokunta kyhäytyi Brightkiten liepeille, mutta paikka aiheutti disorientaatiota ja monet eksyivät matkalla.

Pitäisi varmaan kirjoittaa itineraari vaelluksesta. Monet näkivätkin kaikenlaisia hirviöitä ja vaaroja tutun Jaiku -µsuistoalueen ulkopuolella.

Luvattu maa siinsi kuitenkin lähempänä kuin useimmat aavistivat. Kotimaisin voimin tehty, Jaikun konseptia avoimesti hyödyntävä Qaikun tähti alkoi tuikkia taivaanrannassa. Sen tekijä Rohea on kehittänyt muun muassa palvelut Kotikotikki.net, Kuvake.net- ja Mikseri.net – kaikki suosittuja ja toimivia yhteisö- ja verkostopalveluja. Qaikussa tiedetään mitä ollaan tekemässä. Lisäksi tekijät näyttäytyvät jatkuvasti Qaikun striimissä, kehitettävää yms. voi antaa suoraan etc. Meheväinen meininki :)

Vielä epäileville, että kohtuullisen tuore Qaiku sai tänään happotestinsä. Jaikulaisten suosimaa liverapoilua – johon Twitter ei taivu – tehtiin tänään samanaikaisesti ja laajamittaisesti Mediapäiviltä ja Pikseliähkyn .alternative economy cultures -seminaarista. Populaa alkaa olla Qaikussa jo sen verran, että liverapoilun seassa syntyy myös järkevää keskustelua.

Kun tuohon yhdistetään vielä vaikkapa toisaailtainen monipolvinen keskustelu 1-9-90 -säännöstä ja Herran vinkkaamat käytännön kokemukset verkkoyhteisöjen fasilitoinnista, niin voi todeta, että Qaikussa on täysi kohinameno päällä ja sinne heti rekisteröitymään. Ei tarvitse odotella kutsua kuten Jaikussa.

Twitteriin kannattaa toki mennä myös, mutta sen logiikka ja käyttöarvo on ainakin itselleni aika erilainen. Käytän pääasiassa ammatillisesti ulkomaaksi ja seuraan, mitä esm gurut Valdis Krebs, Timothy O’Reilly, Howard Rheingold ja Clay Shirky kohisevat vierailla mailla. Siinä sivussa puffailen Netcrowds -blogiani.

Written by kariahintikka

huhtikuu 3, 2009 at 8:44 pm

Ihmisen oikeus poistaa itsensä netistä

with one comment

viilee on viime aikoina poistellut itseään eri mikrokanavilta, kuten Twitter, Jaiku ja tuore Qaiku, eikä se välttämättä käy helposti. Samaa asiaa on mähkitty esm Facebookin tiimoilta jo pitkään. Facebookissa tilanne on ollut se, että jos lähtee sieltä, niin kaikki käyttäjän tuottama sisältö on kuitenkin jäänyt Facebookin ’omaisuudeksi’. Arkietiikka viittaisi siihen, että jos käyttäjä poistuu palvelusta, niin myös kaikki hänen tuottamansa sisältö, käyttäjäloki ja muu aktiviteetti toivottavasti tuhottaisiin.

Onko käyttäjällä sitten oikeus poistuessaan tuhota omat sisältönsä?

Perinteisessä yhdistys- ja järjestötoiminnassa, komiteoissa, tyoryhmissä, yritystoiminnassa tai yhteiskunnallisissa liikkeissä tämä on helppoa. Jätetään vain tapaamisissa käyminen, katkaistaan kontaktit verkostoihin ja ehkä ilmoitetaan virallisesti siirtyminen aivan muuanne. Toisaalta näistäkin jää jälki pöytäkirjoihin, www-foorumeihin etc.

Netistä irtisanoutuminen on sosiaalisesti hieman mutkikkaampaa. Moni käyttäjä esm osallistuu keskusteluihin ja saattaa käynnistää niitä. Www-palvelun teknisestä arkkitehtuurista riippuen, kun yksittäinen käyttäjä lähtee, niin huonoimmassa tapauksessa kaikki hänen käynnistämänsä keskustelut katoavat. Niin ikään ihminen poistuu yksittäisistä keskustelusäikeistä, joiden merkityssisältö voi muuttua tyystin poistettujen kommenttien myötä.

Jaikussa ja monessa muussakin palvelussa on mähkitty vuosien varrella nk. pikkujoulu- kommenttien kelpoisuutta ja mahdollisuutta olla itsensä kanssa eri mieltä seuraavana aamuna. GMail on tuoreesti reagoinut tähän ongelmaan tarjoamalla mahdollisuuden a) alkolukita oman sähköpostin haluttuna yö- tai päiväaikana b) peruuttaa lähetetty messu viiden sekunnin kuluessa. Itselleni tuo jälkimmäinen toiminto on ollut hyödyllinen jo useampaan kertaan – viesti on lähtenyt ilman liitetiedostoa, joka on ollut viestin varsinainen pointti, ei itse viesti.

Olen varsin harjaantunut pikkujoulu -kommenttien kirjoittaja =) Mitä iltaisin tulee kirjoitettua alustuksia, esityksiä, kolumneja, sp-viestejä tai yksittäisiä mikrokanava -kommentteja, niin ollessani epävarma, nukun yön yli ja harkitsen aamulla uudestaan. Jaikussa olen tainnut tappaa viisi kommenttiani tai aloittamaani keskustelua viime vuosina.

Mielenkiintoista on, että Jaiku -verkostosta on tullut vain yksi listimisehdotus. Muut tulivat Jaikun ulkopuolelta. Tämä kuvastaa mielestäni osaltaan sitä, että ei ole hahmotettu kontekstia, missä viestit ovat olleet.

Nettimälinöissä konteksti onkin yhä tärkeämpi ominaisuus. Jos nuo viisi listimääni kommenttia laittaa pöydälle, niin asiayhteydestään irrotettuna ne epäilemättä näyttävät oudoilta. Yksi niistä koski suomalaista krakkeria, joka on jättänyt aiemman elämänsä taakseen, mutta kaipaa silti julkisuutta taidoillaan nykyelämässään. kuivalainen aikoinaan aivan oikein huomautti minulle, ettei ole välttämättä aivan tyylikästä linkittää henkilön aiempaa ja nykyistä elämää. Itse olen sitä mieltä, että linkitys oli perusteltua, vaikken maininnut edes nuorempaa krakkeritunnaria tai nykyistä nimeä. Silti, koska kommenttiani ei pidetty tarpeellisena, poistin sen auliisti.

Mutta jos ihminen haluaa poistua netistä ja kategorisesti poistaa itsensä, niin tilanne on mielestäni hieman erilainen kuin omakohtaisen ennakkosensuurin suhteen. Riippumatta siitä, onko yksilö kirjoittanut omasta mielestään epämääräistä lilluntaa tai ei, tai ei enää ylipäänsä halua olla netissä, niin itse toivoisin kyllä esitettyjen mielipiteiden säilyttämistä.

Tyyppiesimerkki on vaikka nykyään rahoitusalalla erittäin hyvin menestyvä Nalle Wahlroos. Hänen aiempi opiskelijakommunistinen taustansa ei mitenkään haittaa nykyelämää, mutta antaa perspektiiviä miehen nykypuheisiin.

Oma lukunsa on sitten ns. tavalliset ihmiset. Itse en ole sellaista vielä tavannutkaan, mielestäni jokainen ihminen on merkityksellinen omalla tavallaan. Voidaan toki ajatella, että ’tavis’ voisi poistaa itsensä haluamastaan palvelusta. Tämä on kuitenkin ajatuksellinen paradoksi: tavis ei tuota sisältöjä vaan keskittyy lurkkimaan 1-9-90 -säännön hengessä ja niinpä hänellä ei ole mitään poistettavaa.

Oleellista on ehkä omien henkilökohtaisten sisältöjen poistomahdollisuus yksittäisestä nettipalvelusta. Ehdottomasti pitää voida (yrittää) tuhota laitetut valokuvat, hlökoht viestintä etc. Sen sijaan osallistuminen kollektiiviseen ajatuksenvaihtoon ja toimintaan ei mielestäni ole vaadittavissa. Jonkinlaisena tilapäisratkaisuna, kuten vaikkapa personaleu ehdotti äskettäin, voisi olla tunnuksen lopettamisen markkeeraus.

Netti on tuonut monia uusia ongelmia, joista oma digijälki on selkeästi yksi niistä. Toisaalta on hyvä muistaa, että kyllä ihmisestä jäi aiemmassakin maailmassa puumerkki aktiviteeteista, kuten vaikkapa Maria Guzenina- Richardsonin itsensäkanssa erimieliolo osoittaa.

Written by kariahintikka

huhtikuu 2, 2009 at 10:43 am

Kategoria(t): ilmiöt, mikrokanavat, yleistä

Verkostoanalyysin verkottumista Suomessa – Qaikuun heti

with one comment

Verkostoanalyysi (VA) nostaa päätään vähitellen Suomessakin. Sinänsä verkostoanalyysia on harjoitettu jo pitkään. Alan gurut löytyvät loistavan ja maksuttoman perusoppaan ympäriltä vuodelta 1995.

Jan-Erik Johanson & Mikko Mattila & Petri Uusikylä: Johdatus verkostoanalyysiin.
Menetelmäraportteja ja käsikirjoja 3/1995. Kuluttajatutkimuskeskus 1995. ISBN: 952-9671-87-3.

Opas löytyy netistä ja matrixx2.01 -blogini arviointi tästä. Mutta arviointiani on aivan turha kahlata, koska Jan-Erik Johansonin & Mikko Mattilan & Petri Uusikylän opas on vain yksinkertaisesti hyvä ja selkeä johdatus tematiikkaan, grafiikkaakin on ja lisäksi termit on käännetty sekä etevästi että ymmärrettävästi, mikä ei ole aivan itsestäänselvyys suomenkielisille metodioppaille .

Järeämpää kalaa kaipaaville voi suositella John Scottin Social Network Analysis: A Handbook, jonka arvio niinikään matrixx2.01:ssa. Scottin teos ei ole kuitenkaan mikään perusopas, vaikka lähteekin aivan alkeista. Opuksesta huokuu valtava tietämys, mutta lukemisesta tuli vaivaantuneeksi. Aivan kuin Scott olisi pakotettu kirjoittamaan alkeita tampioille. VA:n perusteet hallitsevalle Scott tarjoaa kiintoisia ja kriittisiä näkökulmia koko alaan niin menetelmien kuin teorioiden osalta.

Suomalaiset verkostoanalyytikot ja sellaisiksi aikovat kokoontuivat Sosiologipäivillä Turussa 2007. Työryhmän alustajien perusteella saa jo aika hyvän yleiskuvan nykyisestä tutkimuksesta Suomessa.

Elokuussa 2008 verkostoiduttiin Jan-Erik Johansonin johdolla Helsingissä. Paikalla oli reilut parikymmentä ihmistä ja caset osoittivat, että VA taipuu niin venäläisen blogosfäärin kuin yksittäisen suvun 180-vuotisen historian tutkimiseen. Verkottumistapaamisessa alettiin miettiä wikiä, jonne kotimainen osaaminen koottaisiin. Mutta verkostoanalytikot eivät ole kovin hyviä verkottumaan ja wiki on vielä idea-asteella ;P

Tapaamiset eivät ole kuitenkaan koonneet kaikkia osaajia. En ole esimerkiksi kaivanut esiin TKK:n lwanhalaa, joka teki aikoinaan loistavan analyysin irc-kannuista. Wanhala.netiä majoittaa nykyään tyypillinen parkkiyhtiö.

Harto Pönkä pisti pystyyn Qaikuun kannun sosiaalisesta mediasta ja verkostoista. Voisi alkaa yrittää kerätä aktiviteettia ensi alkuun sinne. Akateemiset piirit eivät vielä keskimäärin järin roiku mikrokanavilla, mutta Qaikussa voi aloittaa verkottumisen.

Ja lopuksi Daniel Schildtin (kohtalo -blogi) antama kullanarvoinen vinkki gurujen seuraamisesta kiinnostuneelle: Valdis Krebsin tunnari Twitterissä. Krebs muun ohella keksi ensimmäisenä Al-Quedan solurakenteen ja tunnisti Chicagosta aivan poskettoman sukulaissuhteisiin perustuvan kartellin. Se ensin slummiutti aika reippain keinoin entuudestaan köyhiä kortteleita, osti sitten pilkkahintaan kokonaisia kerrostaloja, kunnostutti ne ja lopuksi myi ne massista.

Written by kariahintikka

maaliskuu 27, 2009 at 11:02 am