Verkkovoimaa – väkijoukot netissä

Blogi itseorganisoituvasta ja kollektiivisesta toiminnasta internetissä

Archive for the ‘sna’ Category

Omat Facebook-aliverkostot esiin Gephilla

with 5 comments

Sain vihdoin aikaiseksi opetella Gephin alkeet Jattipaa@Twitter eli Olli Parviaisen inspiroivan Verkostoanatomia-blogin innoittamana. Muodollinen syy Gephin selättämiseen oli Facebook-kontaktini vääntäminen graafiksi Pikseliähkyn esitystä varten. Ihan tutkimuksen näkökulmasta tällaiset graafit avaavat kiinnostavia näkymiä yksilöiden rooleista joukkovoiman organisoinnissa ja mobilisoinnissa, innovaatioiden ja trendien yms leviämisestä puhumattakaan.

Gephi on ensisijaisesti verkostoanalyysin visualisointisofta – ei varsinainen numeroanalyysityökalu. Se on avointa lähdekoodia OS X:lle, Windowsille ja Linuxille.

Ohjeilla alkuun ilman sna-osaamista

Gephin käyttöönotto sellaisenaan ilman verkostoanalyysin tuntemusta on jossain Photarin ja Illun välimaastossa. Mutta sociomanticlabs@Slideshare on ystävällisesti julkaissut ohjeet miten hakea oma fb-verkosto Netvizz Appilla ja graafata se nätisti Gephilla. Ilman tuota slaidijakoa olisi varmaan Gephi vieläkin avaamatta.

Oma muistilistani ei mitenkään korvaa yo. ohjeita, mutta tiivistetysti näin:

  1. Hae Facebookista Vizznet Netvizz, asenna ja salli, nouki raakadata
  2. Layout: Force Atlas > Run
  3. Ranking: Degree – väri
  4. Statistics: (Betweennes) Average path Length > Run > Pop-up: Directed / Undirected
  5. Ranking: Betweennes Centrality > Timantti-ikoni – säädä palluroiden koot > Apply
  6. Layout : Adjust by Sizes > Run
  7. Työkaluvalikko: T – aktivoi labelit > A
  8. Statistics: Modularity > Run Randomize > OK
  9. Partition : nuolet > Modularity Class: Randomize tai säädä värit
  10. Filter: Topology > Degree Range vedetään Queries >
  11. Preview-moodi ? ja Layout: vetovalikko: Label Adjust:
  12. Preview-moodi: Node: Show Labels ja Label Font > Refresh

Gephin käyttöliittymä rönsyilee

Jokaiseen osavaiheeseen on helpointa siirtyä Gephin Window-valikosta. Käyttöliittymä on turhankin rönsyilevä: löytyy valitettavasti vetovalikkoa, kansioita, numeerista kenttää, pop-up-ikkunaa, slideria, ruksia, siirreltäviä palikoita (eikä tässä kaikki) sekä Run-painike joka suorittaa dynaamisia toimintoa eli verkosto alkaa elää ruudulla ja sitten vain valitaan metkan näköinen kokonaisasento. Ja mikä parasta: Peru-toimintoa ei ole joten jos yhdessä vaiheessa pääsi eteenpäin, niin kunnon tasohyppelyn hengessä kannattaa tallentaa väliversio.

Jos osaa englanniksi käyttää Photaria, Illua, jotain 3D tai muuta design/suunnitteluohjelmaa, niin ensimmäisen raakaversion saa erehtymällä aikaiseksi ehkä 60 minuutissa. Kun tekemisjärjestyksen oppii, niin namikoita vääntelemällä graafi taipuu aika moneen suuntaan – siis vaikkei edelleenkään ymmärtäisi verkostoanalyysista tai Gephista mitään.

Mitä oma fb-graafi sitten saattaa kertoa

Lopputulos näyttää sitten jotenkin tällaiselta, kavereista toki riippuen.

Esm sosiaalisen median markkinoinnin ammattilaisten kannalta tällaisten graafien näkeminen kuluttajapotentiaalista olisi kultakaivos. Niin ikään lobbausalan asiantuntijoille. Vaikka kyseessä on periaatteessa avointa kalaa, niin hygieniasyistä olen jättänyt graafista nimet pois.

Omalta kannaltani Gephin ehdottomasti kiinnostavin ominaisuus on automaatiklusterointi so ohjelma omatoimisesti päättelee erilaisia aliverkostoja ja värittää ne eri väreillä.

Väitöskirjan kannalta kiinnostavia ovat esimerkiksi ihmiset, jotka toimivat kytkijöinä ja silloittajina eri aliverkostojen välillä. Esm Malcolm Gradwellin Tipping Point esittelee tällaisten ihmisten rooleja ja merkitystä laajemmille kuvioille, kuten ideoiden, innovaatioiden ja trendien leviämiselle. Oma lukunsa on sitten ala- ja vastakulttuurit, jotka eivät Gephin automatisoinnilla suostu leimattavan mihinkään yksittäiseen omaan aliverkostooni – tai eivät näy tuossa päähässäkässä.

Kokonaisverkostosta hahmottuu myös kätsästi omat viestintätottumukset. Itseltäni uupuu esm sukulaiset kokonaan fb-verkostosta. Pidämme yhteyttä muilla keinoin, muun muassa IRL.

Jos kysymyksiä Gephista ilmenee, niin kannattaa kysyä suoraan fb:n Verkostoanalyysi-ryhmässä. Samaisessa ryhmässä Olli tiesi kertoa, että LinkedInista saa vastaavan Gephi-graafin maksuttomana palveluna ilman ylläolevaa käsityötä.

Mainokset

Written by kariahintikka

maaliskuu 10, 2011 at 3:30 pm

Verkostoanalyysi -graafi KEVA – Nova Group – KMS – Keskusta – vaalirahasta (luonnos)

with 15 comments

Mitäpä ihminen tekisi sateisena kesäpäivänä? Paitsi puutarhaa niin voisi vaikka kalastella verkoilla.

Viimevuotinen saamattomuuteni vaalirahakohun ympärillä jäi vaivaamaan. Tapaus tarjosi oivan paikan verkostoanalyysille. Toisaalta osallistujien joukko näytti siltä, että kaikki tuntevat suunnilleen toisensa, mikä tuottaa vähän analysoitavaa. Lisäksi, kuten tänä kesän olemme lukeneet reilun kuukauden verran, niinjoukkoviestimet jättivät hommansa hoitamatta viime vuonna. Toisaalta, toimittajien viimevuotisen kesäisyyden myötä tämänvuotinen kohu on paljon meheväisempi, ellei peräti herkkuisa. Siis verkostoanalyysin kannalta.

Visuaalinen kuvaus Suomessa 2008-2009 vaalirahakohuverkostosta, jossa kukaan ei tiedä tai muista mistä rahaa tuli ja mihin se meni ja kenen kanssa. Klikkaa kuvaa nähdäksesi 1200x1200pxl versio.

Taustaa graafille

Oheista graafia innoitti neljä syytä. Ensinnäkin, itse asetelma on kimpeä. On lähettäjäihmisiä jotka eivät tiedä tai muista antaneensa vaalirahaa. Sitten on välittäjäihmisiä eri organisaatioissa, jotka eivät tiedä tai muista, mistä vaalirahaa tuli ja kenen tueksi se meni. Lopuksi on vastaanottajaihmisiä, jotka eivät tiedä tai muista, mistä vaalirahaa tuli. Alle eläkeläisikäisiä kohdannutta dementia-aallon kokonaistunnelmaa kuvaa esimerkiksi HS:n 11.7.2009 mukaan Arto Merisalo: ”Me autoimme heitä ja nyt he eivät yhtäkkiä enää tunne tai muista meitä”. Tosin Artokaan ei muista tai tiedä sanoa ketään nimeltä.

Toisekseen, kyseisessä verkostossa on harvinaisten paljon eri organisaatioita ja instituutioita, jotka ovat toimineet ikään kuin itsekseen, tietämättömistä ja muistamattomista ihmisistä riippumatta. Esimerkiksi HS uutisoi 22.6.2009: ”Nova Group siirsi 38 000 euron potin Kehittyvien maakuntien Suomen tilille 24.5. 2007.” Siinä ne rahnat vaan hilpaisivat organisaatiolta toiselle, ilman että kukaan ihminen tiesi, muisti tai teki mitään.

Sinänsä tällaista aktiivista ja autonomista verkostoa varten on olemassa erityinen ja lähes universaali, tosin teoreettinen, työkalu: toimijaverkostoteoria eli ANT (actor network theory). ANTissa ihmiset, organisaatiot, rakenteet ja jopa kompassit ja sekstantit muodostavat tasavertaisen kokonaisuuden, jossa muunneltuja tositteitakin kohdellaan omina entiteetteinään. Vastaavasti verkostoanalyysissa harvoin käsitellään erilaisia organisaatioita ja ihmisiä samanaikaisesti.

Kolmanneksi, viimevuotinen laiskuus yhdistyi tänä vuonna kesäpäivään ja viikon Ilta-Sanomat -kasaan (nuoremmille natiiveille tiedoksi, vrt. Wiki-artikkeli). Olen toitottanut nettiä helppona aarreaittana verkostoanalyysin lähteenä. Halusin kokeilla, montako tuntia menee vaalirahakohuverkoston aineiston keräämisessä. Perinteisesti verkostoanalyytikko olisi pilkkinyt kesäpäivänä kymmeniä tunteja kirjastossa tehden merkintöjä mikrofilmeiltä ja lehtihyllystä papereihin.

Neljänneksi, jonkin printtimedian jokin irtonumero on saattanut julkaista aiemmin vastaavan graafin, mutta en ole huomannut eivätkä sosiaaliset kirjanmerkit ole vinkanneet. Jos vastaavia on ollut aiemmin, niin kommentoi ihmeessä merkintää.

Tässä kohden pitää toki muistaa, ja kiitokset niille, jotka ovat tuottaneet allaolevien lähteiden sisällön. Ilman niitä olisin joutunut tekemään vastaavan työn ja sikäli nettiaikakaan ei ole välttämättä mitenkään kirjastoa nopeampaa, vaikka helposti saatavat nettisisällöt niin antavat ymmärtää.

Oheinen ensimmäinen luonnos verkostoanalyysi -graafista pitää sisällään runsaasti rajauksia ja siinä on varmasti vielä tarkennettavaakin. Akateemisesti katsoen rajaukset on hyvä esittää erittäinkin yksityiskohtaisesti, mutta populaarissa blogikäytössä niistä keskeisin on, että esitettyjen ihmisten välillä on runsaasti muitakin suhteita.

  • käytetty aineisto suhteista ja kytkennöistä on ollut julkisesti saatavilla
  • mitään sisäpiiritietoa, leiritulikeskusteluja tai kolumnistien arveluita ei ole hyödynnetty sosiaalisten verkostojen osalta
  • aineistossa on linkitetty keskenään vain uutisten esittämät kytkökset kalakavereista sökörinkeihin – sosiaalisia kytkötkiä on paljon enemmänkin
  • osalla kytköksistä ei ole mitään tekemistä varsinaisen aiheen osalta – tämä osoittaa myös monen ihmisen osalta ettei siis ole, ainakaan nykytiedon mukaan
  • suurin osa KMS:n tukea saaneista poliitikoista on jätetty pois, jos heillä ei ole muutoin julkaistuja kontakteja tähän kalasoppaan edellisen rajausten tapaan
  • niinikään useimpia poliitikoita ei ole kytketty puolueisiinsa sellaisenaan, linkki puolueeseen viittaa linkkeihin kokonaisverkostossa
  • verkoston nodejen kytkentöihin on käytetty vain vaalirahauutisointia, ei siis muita kytkentöjä – esimerkiksi lienee väistämätöntä, että entisellä pääministeri Esko Aholla jokin suhde puolueen puheenjohtajaan, joka on siis nykyään myös pääministeri
  • jokaisella linkityksellä on siis jokin (fyysisen) sosiaalisen kanssakäymisen peruste tai ainakin välillisesti: kiitoskaronkka, suljettu tapaaminen, yhdistyksen perustaminen, suositus, maljakonvaihto
  • joitain uutisoinnissa esiinnostettuja kytköksiä on jätetty pois, kuten Mauri Pekkarinen hyväksyi viran puolesta BRP -tuen Rovaniemelle
  • jotkin kytkökset eivät aukene graafista, kuten esimerkiksi Varpu-Leena Malmgren on ollut Kevassa ja myöhemmin Keva on tukenut hänen vaaliseminaariaan

Eikä tässä vielä kaikki.

Lähteet:

Kilpailuvirasto 21.10.2004 – Yrityskaupan hyväksyminen

Tiedote 24.8.2006 – SUOMEN SUURIN AUTOVARAOSAKAUPAN KETJU MOTONET LAAJENTAA

Tiedote 14.2.2007 – PALMBERG -KONSERNIIN KUULUVA OKA OY RAKENTAA …

Talouselämä 15.5.2008 – Paljonko pääministeri maksaa?

Taloussanomat 18.6.2009 – Keva kiistää kaupat Novan kanssa

Helsingin Sanomat 22.6.2009 – Liikemiesten vaalirahan virta jatkui vielä kiitoskaronkan jälkeenkin

HS 26.6.2009 Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskuntaankin vaalirahaa

Helsingin Sanomat 8.7.2009 – Yli-Saunamäki ja Rovaniemen kaupunginjohtaja erimielisiä kelkkatehdasaloitteesta

Kauppalehti 9.7.2009 – Ruotsalainen mukana alusta asti

Helsingin Sanomat 11.7.2009 – Arto Merisalo_ Osallistuin Kevan tilaisuuteen Järsössä

Iltasanomat printtiversio: 3., 8., 9. ja 10.7.2009

Wikipedia: Kehittyvien_maakuntien_Suomi

Wikipedia: Suomen_vaalirahoitusskandaali 2008

Wikipedia: Nova Group

Verkostoanalyysin verkottumista Suomessa – Qaikuun heti

with one comment

Verkostoanalyysi (VA) nostaa päätään vähitellen Suomessakin. Sinänsä verkostoanalyysia on harjoitettu jo pitkään. Alan gurut löytyvät loistavan ja maksuttoman perusoppaan ympäriltä vuodelta 1995.

Jan-Erik Johanson & Mikko Mattila & Petri Uusikylä: Johdatus verkostoanalyysiin.
Menetelmäraportteja ja käsikirjoja 3/1995. Kuluttajatutkimuskeskus 1995. ISBN: 952-9671-87-3.

Opas löytyy netistä ja matrixx2.01 -blogini arviointi tästä. Mutta arviointiani on aivan turha kahlata, koska Jan-Erik Johansonin & Mikko Mattilan & Petri Uusikylän opas on vain yksinkertaisesti hyvä ja selkeä johdatus tematiikkaan, grafiikkaakin on ja lisäksi termit on käännetty sekä etevästi että ymmärrettävästi, mikä ei ole aivan itsestäänselvyys suomenkielisille metodioppaille .

Järeämpää kalaa kaipaaville voi suositella John Scottin Social Network Analysis: A Handbook, jonka arvio niinikään matrixx2.01:ssa. Scottin teos ei ole kuitenkaan mikään perusopas, vaikka lähteekin aivan alkeista. Opuksesta huokuu valtava tietämys, mutta lukemisesta tuli vaivaantuneeksi. Aivan kuin Scott olisi pakotettu kirjoittamaan alkeita tampioille. VA:n perusteet hallitsevalle Scott tarjoaa kiintoisia ja kriittisiä näkökulmia koko alaan niin menetelmien kuin teorioiden osalta.

Suomalaiset verkostoanalyytikot ja sellaisiksi aikovat kokoontuivat Sosiologipäivillä Turussa 2007. Työryhmän alustajien perusteella saa jo aika hyvän yleiskuvan nykyisestä tutkimuksesta Suomessa.

Elokuussa 2008 verkostoiduttiin Jan-Erik Johansonin johdolla Helsingissä. Paikalla oli reilut parikymmentä ihmistä ja caset osoittivat, että VA taipuu niin venäläisen blogosfäärin kuin yksittäisen suvun 180-vuotisen historian tutkimiseen. Verkottumistapaamisessa alettiin miettiä wikiä, jonne kotimainen osaaminen koottaisiin. Mutta verkostoanalytikot eivät ole kovin hyviä verkottumaan ja wiki on vielä idea-asteella ;P

Tapaamiset eivät ole kuitenkaan koonneet kaikkia osaajia. En ole esimerkiksi kaivanut esiin TKK:n lwanhalaa, joka teki aikoinaan loistavan analyysin irc-kannuista. Wanhala.netiä majoittaa nykyään tyypillinen parkkiyhtiö.

Harto Pönkä pisti pystyyn Qaikuun kannun sosiaalisesta mediasta ja verkostoista. Voisi alkaa yrittää kerätä aktiviteettia ensi alkuun sinne. Akateemiset piirit eivät vielä keskimäärin järin roiku mikrokanavilla, mutta Qaikussa voi aloittaa verkottumisen.

Ja lopuksi Daniel Schildtin (kohtalo -blogi) antama kullanarvoinen vinkki gurujen seuraamisesta kiinnostuneelle: Valdis Krebsin tunnari Twitterissä. Krebs muun ohella keksi ensimmäisenä Al-Quedan solurakenteen ja tunnisti Chicagosta aivan poskettoman sukulaissuhteisiin perustuvan kartellin. Se ensin slummiutti aika reippain keinoin entuudestaan köyhiä kortteleita, osti sitten pilkkahintaan kokonaisia kerrostaloja, kunnostutti ne ja lopuksi myi ne massista.

Written by kariahintikka

maaliskuu 27, 2009 at 11:02 am

Ideaaliverkostoa jahtaamassa tutkimustarkoituksiin

with 5 comments

On turha todeta, että netti on saanut verkostoanalyysin aivan uuteen kukoistukseen. Toteanpa nyt kuitenkin.

Aineistot saa joko suoraan tai hieman sorttaamalla digitaalisesti matriisimuotoon ja tarjolla on enemmän sosiaalisia verkostoja kuin kukaan ehtii tutkia.

Innostuin mähkimään Harto Pöngän Lehmätkin lentäis – blogin merkinnän myötä, millainen on itse asiassa optimaalinen nettiverkosto verkostoanalyysin kannalta? Olen tehnyt joukon sekalaisia sormiharjoitelmia Suomen ilmastomuutoskeskustelusta Euroviisujen väitettyyn äänestysmanipulointiin. Verkostot itsessään on jaettavissa eriasteiseen kiinnostavuuteen innokkaan verkostoanalyytikon kannalta, jos ei ole mielessä varsinaista tutkimusongelmaa tai tarkastelukulmaa.

Kaksi vuotta sitten – kuten joka vuosi – mähjättiin Euroviisujen äänestystulosten masinoinnista. Tulokset olivat Wikipediassa lähes saman tien ja noukkaisin ne sieltä aikani kuluksi. Otin vain korkeimmat ääniluvut, koska ne käytännössä ratkaisevat voittajan. Kyllähän siellä masinoitiin. Euroviisut -graafi pitkine analyyseineen tästä.

Yhdeksi muuttujaksi on kokeilujeni myötä noussut verkoston avoimuus. Onko se periaatteessa kaikille avoin, jonne voi solahtaa huomaamatta massaan vai ohjaako sitä jonkinlainen yhteisöllisyys? Edellistä kuvaa vaikkapa Facebook -ryhmä. Jälkimmäinen tarkoittaa tässä yhteydessä hyvin löyhää yhteisyyden ja samastumisen tunnetta – ei pelkästään kiinteitä verkkoyhteisöjä – kuten edesmennyt Duuni.net.

Toinen huomioni herättänyt piirre on yleisluontoisuus ja temaattisuus. Facebookissa verkostoituvat kaikenlaiset ihmiset, mutta Sometussa ensisijaisesti sosiaalisen median ja opetusalan ihmiset.

Näillä muuttujilla saakin jo kevyen typologian ja Talcott Parsonsin nelikentän.

Verkostot avoimuuden ja yleisyyden mukaan

Jaottelu 1: Nettiverkostoon liittymisen sosiaalinen vaivattomuus sekä yleisluontoisuus

Keskimääräiset luvut ovat päähineestä ja vain karkeana erotteluna. Mutta esimerkiksi Ning -verkosto kasvaa helpommin lähemmäs 1 000 ihmistä kuin yksittäinen irc- tai Jaiku- kannu. Niinikään yksittäisessä irc-kannussa voi olla vuosien aikana kehittynyt jokseenkin vakiintunut populaatio, johon ei eksy etc.

Ylläolevalla jaottelulla pääsee kuitenkin käytännössä vasta alkuun. Vielä 1950-luvulla saattoi amerikkalaisen pikkukylän haastattelemisessa kulua vuosi ja graafin piirtämisenä mitattuna ikuisuus.

Nykymuotoisesta nettianalyysista esimerkiksi Jeffrey Heerin Vizster on klassikko. Hän repi 3kkssa yli miljoonan Facebook käyttäjän keskinäiset suhteet ja visualisoi ne. Jumalatonta menoa.

Tässä on avoimien verkostojen yksi ongelma. Esimerkiksi automatisoitua www kaivajaa (crawler) käytettäessä puuha lähtee yleensä hyvin nopeasti lapasesta ellei siihen varaudu ennakkoon. Vaikka tarkasteltava verkosto olisikin pieni, niin joukossa on yleensä aina vähintään yksi silloittava superverkottuja. Hänen kontaktinsa tuo yhä uusia verkostoja, ja niissä on taas yksi tai useampi supernode jne ja automaatti-imuri eksyy äkkiä minne sattuu. Niinpä kohdetta olisi hyvä rajoittaa jotenkin.

Yksi tapa onkin ottaa jokin teema. Tyyppiesmerkki on Tutkimusparvi -kannu Jaikussa. Siinä on 154 jäsentä. Näitä voi sitten pyöritellä enemmän tai vähemmän automatisoidusti ja manuaalisesti. Voidaan tarkastella keskinäistä verkottumista, verkottumista kannun ulkopuolelle, aktiivisuutta suhteessa kontakteihin etc.

Jos Heerin miljoona vaatii erikoistyökaluja niin Parven 154 on armottoman pieni. Toisaalta aika monet sna -softat pamahtavat silmille, jos väsää vaikkapa 1 000 ihmisen graafin.

Käytännön kokeilun myötä olen havainnut, että vielä 100 ihmisessä on aika nahkeasti tutkittavaa. Siitä löytyy mittakaavaton verkosto kuten kaikkialta muualtakin, mutta esimerkiksi Tutkimusparvessa on noin 10 hengen aktiiviydin ja muut seuraavat mitä kannulla ehkä tapahtuu.

Näistä lähkökohdista saa jo aika selkeät suuntaviivat, millaisia verkostoja pyydellä optimaalisesti:

Verkosten koko ja mittakaavaton verkosto

Jaottelu 2: Nettiverkoston yleiskoko ja keskimääräinen aktiivisuus.

Yhteenvetona näistä keloista: Ideaalimähkittävä on johonkin aihealueeseen keskittyvä, noin 500 – 1000 hlön nettiverkosto (seassa on käytännössä satoja ei-aktiiveja jotka tipahtavat tai voi tiputtaa itse analyysissa).

Written by kariahintikka

maaliskuu 25, 2009 at 8:23 pm

Enemmän ja vähemmän Dunbaria

leave a comment »

Dunbarin luku noin 150 on herättänyt viime aikoina jonkin verran pohdintoja muun muassa Jaikussa. The Economist laittoi facebookin palkkasosiologin laskemaan miten luku toteutuu facebookissa.

Antropologi Robin Dunbar päätyi aikoinaan teoreettiseen kognitiiviseen rajaan ihmismäärälle, johon yksi voi ylläpitää pysyviä sosiaalisia suhteita. Luku siis kertoo, kuinka iso ihmismäärä voi tuntea kaikki toisensa ’yhteisössä’ ja myös muiden jäsenten väliset suhteet. Dunbar selitti lukua ihmisaivojen neokorteksin koolla ja sen kyvyllä prosessoida ihmissuhteita.

Netin myötä on alettu mähkiä, josko luku voisi olla paljon suurempi netitse. Dunbar suhteutti arvionsa muun muassa erilaisiin antropologien tunnistamiin natiiviheimoihin sekä uskonnolliseen Hutterites -yhteisöön. Esimerkiksi kun jälkimmäinen yhteisö kasvaa yli 150:n, se päättää että yhteisön on muodostettava uusi yhteiskunta. Yhteisö odottaa sen aikaa, että uuteen yhteisöön ehtii kasvaan ikään kuin uusi siemenpopula, joka siten erkanee omaksi yhteisöksi. Sittemmin lukua on tunnistettu esimerkiksi armeijoiden maksimikokona niin Roomassa kuin nykyaikana.

Netissä luku voisi olla isompi muun muassa siksi, että alkuperäisen tarkastelun kohteet ovat materiaalisessa todellisuudessa eläviä kiinteitä yhteisöjä, joissa ulkopuolisten tapaaminen on harvempaa ja kanssakäyminen fyysistä. Netti periaatteessa poistaa nämä rajoitteet. Esimerkiksi Jaikussa @teroheiskanen seuraa 502 kontaktia ja kanavaa ja oma Jaiku-lukuni on 247. Tässä ei ole kyse mitenkään kiinteistä sosiaalisista suhteista vaan mitä enemmän on kontakteja ja kanavia, sitä paremmin näkee mistä Jaikussa puhutaan.

Vaikka Dunbarin luku olisi netissä reilusti suurempi kuin 150, niin kiinteiden sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen käy silti työstä. Kiinteyden asteena voisi ehkä pitää yhteydenpitoa päivittäin jossain muodossa tai vaikkapa kerran viikossa. Tätä voi itsekin arvioida karkeasti ottamalla oman listan vaikkapa facebookista ja mailista ja katsoa, keihin kaikkiin on ollut yhteydessä viikon sisällä muissa kuin työasioissa ja laskea yhteen. Itselläni se lienee päähineestä laskien noin 20 – 40, vuodenajasta riippuen.

Toisaalta voitaisiin ajatella, että jos ihminen syntyisi facebookiin [säästäkää meidät siltä] niin niin tällaiselle ihmispololle voisi ehtiä kehittyä tuhansia syviä ihmissuhteita ennen vaalikelpoisuutta.

The Economistin haastattelema Cameron Marlow arvioi laajalla fb-aineistolla, että siellä Dunbarin luku olisi keskimäärin 120.

Howard Rheingold kommentoikin äskettäin keskustelua Peter Marsdenin teorialla että useimmilla ihmisillä olisi ydinverkosto (core network), joka on huomattavasti pienempi kuin 150. Tässä mielessä päähine-arvioni sopisi mainiosti Marsdenin näkemykseen.

Olen parhaillaan purkamassa osiin Sometu -verkostoa [näytteenottohetkellä 841 jäsentä 23.2.2009]. Se on sosiaalisesta mediasta opetuskäytössä kiinnostuneiden oma verkosto ja jäseniä lienee kohta tuhat, tervetuloa joukkoon.

Sometusta löytyy hieman yllättäen, ei vain ydinverkostoni, vaan koko verkoston ydinjoukko, 10-20 ihmistä. Ydinverkosto siinä mielessä, että monet ihmiset, joilla on 10-20 kontaktia, ovat laittaneet kavereikseen nämä ’ydinihmiset’ eivätkä juuri ketään muita muita reilusta yli 800 vaihtoehdosta.

Palaan Sometun verkostoanalyysin tuloksiin myöhemmin keväällä ja akateemisissa puitteissa ensimmäisen kerran ehkä MindTrekissa 2009, jos abstrakti hyväksytään.

Verkkovoiman kannalta Dunbarin luku on siksi erityisen mielenkiintoinen, että olen hahmotellut eri tapausesimerkkien kautta, että netin joukkokokoukseen tarvitaan 100 – 200 ihmistä, jotta a) uudet tulijat jäisivät kokoontumaan b) joukko olisi ylipäänsä kiinnostava, että edes piipahdettaisiin. Samantyyppisiä tuloksia sai aikoinaan Stanley Milgram opiskelijoineen klassisessa taivaalletuijotus -kokeessaan. Massojen kerääntymisestä torille tai nettiin on vielä yllättävän nahkeati tutkimusta.

Written by kariahintikka

maaliskuu 8, 2009 at 10:47 am