Verkkovoimaa – väkijoukot netissä

Blogi itseorganisoituvasta ja kollektiivisesta toiminnasta internetissä

Posts Tagged ‘Jaiku

Jaikun µmassaexodus asutti Twitterin ja Qaikun

leave a comment »

Näyttää siltä, että Jaikun verkostoinvaellus vihdoin huilaa. Kuten on ympäri blogosfääriä todettu, Google ei sitten alkanutkaan kehittää Jaikusta yhtään mitään vaan pikemminkin se alkoi hajota käsiin.

Kari Haakana totesi yhtenä ensimmäisistä 14.12.2008, että on aika siirtyä Twitteriin – ihan ammatillisista syistä. Aivan totta. Kirjoitin itsekin Twitterin eduista ja kohinan merkityksestä ammatillisesti MikroBittin kolumnin 09/02. Julkaistuu täällä myöhemmin.

Haakanan kommentista alkoi kodittomien ja hylättyjen jaikulaisten massaexodus, kuten se ehdittiin ristiä. Mielenkiintoista on verkkovoiman kannalta, miten ihmisjoukot nykyään tosiaan lähtevät hyvinkin nopeasti liikkeelle kollektiivisesti ja aiemmat verkostot alkavat muodostua uudessa palvelussa. Tosin vähitellen järkeä olisi voida portata verkostonsa palvelusta toiseen.

Kari Haakana on tiivistänyt hyvin tuon jouluhyisen verkostoinvaelluksen mittakaavan pääreitteineen. Kymmenet jaikulaiset kotiutuivat Twitteriin, mutta vaellus oli vasta alussa. Viisaimmat tietäjät lähtivät kaukomaille tutkimaan muun muassa pyhän avoimen lähdekoodin Laconican päälle rakennettua Identi.can µkanava-aluetta. Jonkinlainen siirtokunta kyhäytyi Brightkiten liepeille, mutta paikka aiheutti disorientaatiota ja monet eksyivät matkalla.

Pitäisi varmaan kirjoittaa itineraari vaelluksesta. Monet näkivätkin kaikenlaisia hirviöitä ja vaaroja tutun Jaiku -µsuistoalueen ulkopuolella.

Luvattu maa siinsi kuitenkin lähempänä kuin useimmat aavistivat. Kotimaisin voimin tehty, Jaikun konseptia avoimesti hyödyntävä Qaikun tähti alkoi tuikkia taivaanrannassa. Sen tekijä Rohea on kehittänyt muun muassa palvelut Kotikotikki.net, Kuvake.net- ja Mikseri.net – kaikki suosittuja ja toimivia yhteisö- ja verkostopalveluja. Qaikussa tiedetään mitä ollaan tekemässä. Lisäksi tekijät näyttäytyvät jatkuvasti Qaikun striimissä, kehitettävää yms. voi antaa suoraan etc. Meheväinen meininki :)

Vielä epäileville, että kohtuullisen tuore Qaiku sai tänään happotestinsä. Jaikulaisten suosimaa liverapoilua – johon Twitter ei taivu – tehtiin tänään samanaikaisesti ja laajamittaisesti Mediapäiviltä ja Pikseliähkyn .alternative economy cultures -seminaarista. Populaa alkaa olla Qaikussa jo sen verran, että liverapoilun seassa syntyy myös järkevää keskustelua.

Kun tuohon yhdistetään vielä vaikkapa toisaailtainen monipolvinen keskustelu 1-9-90 -säännöstä ja Herran vinkkaamat käytännön kokemukset verkkoyhteisöjen fasilitoinnista, niin voi todeta, että Qaikussa on täysi kohinameno päällä ja sinne heti rekisteröitymään. Ei tarvitse odotella kutsua kuten Jaikussa.

Twitteriin kannattaa toki mennä myös, mutta sen logiikka ja käyttöarvo on ainakin itselleni aika erilainen. Käytän pääasiassa ammatillisesti ulkomaaksi ja seuraan, mitä esm gurut Valdis Krebs, Timothy O’Reilly, Howard Rheingold ja Clay Shirky kohisevat vierailla mailla. Siinä sivussa puffailen Netcrowds -blogiani.

Mainokset

Written by kariahintikka

huhtikuu 3, 2009 at 8:44 pm

Enemmän ja vähemmän Dunbaria

leave a comment »

Dunbarin luku noin 150 on herättänyt viime aikoina jonkin verran pohdintoja muun muassa Jaikussa. The Economist laittoi facebookin palkkasosiologin laskemaan miten luku toteutuu facebookissa.

Antropologi Robin Dunbar päätyi aikoinaan teoreettiseen kognitiiviseen rajaan ihmismäärälle, johon yksi voi ylläpitää pysyviä sosiaalisia suhteita. Luku siis kertoo, kuinka iso ihmismäärä voi tuntea kaikki toisensa ’yhteisössä’ ja myös muiden jäsenten väliset suhteet. Dunbar selitti lukua ihmisaivojen neokorteksin koolla ja sen kyvyllä prosessoida ihmissuhteita.

Netin myötä on alettu mähkiä, josko luku voisi olla paljon suurempi netitse. Dunbar suhteutti arvionsa muun muassa erilaisiin antropologien tunnistamiin natiiviheimoihin sekä uskonnolliseen Hutterites -yhteisöön. Esimerkiksi kun jälkimmäinen yhteisö kasvaa yli 150:n, se päättää että yhteisön on muodostettava uusi yhteiskunta. Yhteisö odottaa sen aikaa, että uuteen yhteisöön ehtii kasvaan ikään kuin uusi siemenpopula, joka siten erkanee omaksi yhteisöksi. Sittemmin lukua on tunnistettu esimerkiksi armeijoiden maksimikokona niin Roomassa kuin nykyaikana.

Netissä luku voisi olla isompi muun muassa siksi, että alkuperäisen tarkastelun kohteet ovat materiaalisessa todellisuudessa eläviä kiinteitä yhteisöjä, joissa ulkopuolisten tapaaminen on harvempaa ja kanssakäyminen fyysistä. Netti periaatteessa poistaa nämä rajoitteet. Esimerkiksi Jaikussa @teroheiskanen seuraa 502 kontaktia ja kanavaa ja oma Jaiku-lukuni on 247. Tässä ei ole kyse mitenkään kiinteistä sosiaalisista suhteista vaan mitä enemmän on kontakteja ja kanavia, sitä paremmin näkee mistä Jaikussa puhutaan.

Vaikka Dunbarin luku olisi netissä reilusti suurempi kuin 150, niin kiinteiden sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen käy silti työstä. Kiinteyden asteena voisi ehkä pitää yhteydenpitoa päivittäin jossain muodossa tai vaikkapa kerran viikossa. Tätä voi itsekin arvioida karkeasti ottamalla oman listan vaikkapa facebookista ja mailista ja katsoa, keihin kaikkiin on ollut yhteydessä viikon sisällä muissa kuin työasioissa ja laskea yhteen. Itselläni se lienee päähineestä laskien noin 20 – 40, vuodenajasta riippuen.

Toisaalta voitaisiin ajatella, että jos ihminen syntyisi facebookiin [säästäkää meidät siltä] niin niin tällaiselle ihmispololle voisi ehtiä kehittyä tuhansia syviä ihmissuhteita ennen vaalikelpoisuutta.

The Economistin haastattelema Cameron Marlow arvioi laajalla fb-aineistolla, että siellä Dunbarin luku olisi keskimäärin 120.

Howard Rheingold kommentoikin äskettäin keskustelua Peter Marsdenin teorialla että useimmilla ihmisillä olisi ydinverkosto (core network), joka on huomattavasti pienempi kuin 150. Tässä mielessä päähine-arvioni sopisi mainiosti Marsdenin näkemykseen.

Olen parhaillaan purkamassa osiin Sometu -verkostoa [näytteenottohetkellä 841 jäsentä 23.2.2009]. Se on sosiaalisesta mediasta opetuskäytössä kiinnostuneiden oma verkosto ja jäseniä lienee kohta tuhat, tervetuloa joukkoon.

Sometusta löytyy hieman yllättäen, ei vain ydinverkostoni, vaan koko verkoston ydinjoukko, 10-20 ihmistä. Ydinverkosto siinä mielessä, että monet ihmiset, joilla on 10-20 kontaktia, ovat laittaneet kavereikseen nämä ’ydinihmiset’ eivätkä juuri ketään muita muita reilusta yli 800 vaihtoehdosta.

Palaan Sometun verkostoanalyysin tuloksiin myöhemmin keväällä ja akateemisissa puitteissa ensimmäisen kerran ehkä MindTrekissa 2009, jos abstrakti hyväksytään.

Verkkovoiman kannalta Dunbarin luku on siksi erityisen mielenkiintoinen, että olen hahmotellut eri tapausesimerkkien kautta, että netin joukkokokoukseen tarvitaan 100 – 200 ihmistä, jotta a) uudet tulijat jäisivät kokoontumaan b) joukko olisi ylipäänsä kiinnostava, että edes piipahdettaisiin. Samantyyppisiä tuloksia sai aikoinaan Stanley Milgram opiskelijoineen klassisessa taivaalletuijotus -kokeessaan. Massojen kerääntymisestä torille tai nettiin on vielä yllättävän nahkeati tutkimusta.

Written by kariahintikka

maaliskuu 8, 2009 at 10:47 am