Yle: Viron talkoista ’vientituote’

Ylen Risto Vuorinen kirjoittaa laajasti Viron uudesta talkoohengestä. Alkuperäisessä otsikossa puhutaan vientituotteesta. Lukiessa selviää, että kyseessä on pikemminkin Viron ja YouTuben innoittama ’muoti-ilmiö’ kuin tuotteistus. Mitä ei mitenkään vähennä toiminnan arvoa.

”Tavoitteena oli masinoida vähintään 40 000 virolaista keräämään metsistä, ojista, takapihoilta, neuvostoaikaisten tehtaiden ympäristöstä – kaikkialta – ihmisten huolettomasti jälkeensä jättämiä sotkuja.” 3.5.2008 organisoitu valtakunnallinen siivoustalkoopäivä oli valtaisa menestys ja se on innoittanut muun muassa New Delhiä vastaavaan.

”Teeme ära” -liikkeen aktiivi Tiina Urm kiteyttää mainiosti monia asioita jotka sopivat vinkeiksi myös nyky-Suomea hallitsevalle Metropolin talousalueelle. Enkä tarkoita tässä nyt Toivotalkoita, jossa vesihana suljetaan hampaidenpesun ajaksi. Suomessa oli aikoinaan monialainen talkooperinne.

– Neukkuajan yhteistoiminta oli ylhäältäpäin alas painettua. Se oli niin sanottua vapaaehtoisuutta. Se oli kollektivismia, joka ei ollut syntynyt juuritasolla. Se ei herättänyt kuin vastenmielisyyden yhteistoimintaa kohtaan.

Hän muistuttaa, että heti kun Viro itsenäistyi vuonna 1991, heilahti painopiste pakotetusta kollektivismista äärimmäiseen individualismiin. Virolaiset ryhtyivät puuhaamaan omia asioitaan. Oltiin viimeinkin yksilöitä, jotka voivat tehdä mitä itse haluavat, vaikkapa bisnestä, isonveljen poistuttua kuvioista.

Samalla Virossa koettiin suuri muuttoaalto maaseudulta kaupunkiin. – Monet perinteiset siteet lähiympäristöön katkesivat, eikä uudessa ympäristössä ja kauan odotetussa vapaudessa ollut helppo solmia uusia, sosiaalisia kontakteja.

– Ihmisten suhde valtioon, heidän omaan isänmaahansa oli kääntynyt päälaelleen. Muodostui luonnoton yhtälö, jossa valtiosta tuli palvelun tarjoaja ja kansalaisesta palvelun ostaja. Ruvettiin ajattelemaan, että kyllä valtion tai kunnan palkkaama virkamies tekee asiat puolestamme. Mehän maksamme veroja.

Mitäpä tuohon lisäämään. Mainio sosiologinen analyysi yhteiskunnan tasolla tiiviisti ja kansantajuisesti ja sovellettavissa pitkälti Suomenkin oloihin. Turha kopioida yhtään enempää, lue koko juttu tästä.