Miksi facebookin viharyhmät tai eläkeikän nosto eivät ole verkkovoimaa

Tietokone -lehden Ossi Mäntylahti käsittelee monipuolisesti yhteiskunnallista vaikuttamista netissä ja mielestäni oikeastaan kirjoittaa verkkovoiman tematiikasta. Hän käyttää muun muassa ilmaisuja Internet-yhteisöt, sosiaalisten verkostojen voima, surfaajamassat ja nettisakki. Tällainen termien kirjo on omiaan osoittamaan verkkovoimaa kuvaavan käsitteen tarpeen, mikä termin ilmaisuksi sitten ajan myötä vakiintuukaan.

Mäntylahti esimerkkeinä on muun muassa eläkeiän nostoa vastustava verkkoadressi, somalien maastapoistoa ajava viharyhmä facebookissa ja Seiska-vastainen verkkoadressi eli nk. Lordi -mellakka netissä (2007).

Mitä verkkovoima sitten on?

Olen hahmotellut verkkovoiman ominaispiirteitä artikkelissa, joka on julkaistavana. Akateemisen julkaisuaikataulun huomioiden se saattaa ilmestyä jopa jo ensi syksynä tai vuoden päästä. Niinpä blogi on omiaan astetta nopeampaan pohdintaan.

Verkkovoiman yksi tunnusmerkki on, ettei se erityisesti vastusta mitään eikä sillä ole varsinaista vastustajaa. Esimerkiksi Donatella della Portan ja Mario Dianin mukaan yhteiskunnalliset liikkeet ovat a) epämuodollisesti organisoituneita verkostoja, jotka b) perustuvat jaettuihin uskomuksiin ja solidaarisuuteen, jotka c) mobilisoituvat ristiriitakysymyksistä ja d) käyttävät jatkuvasti eri protestimuotoja.

Sekä eläkeiän noston että somalien tapauksissa episodit solahtavat aika suoraan perinteisen uuden yhteiskunnallisen liikkeen laariin ja toimintaa on vain vahvistettu netillä. Eläkeiän osalta ei voida puhua edes ’epämuodollisesta’ (a) organisoitumisesta. Tapahtumien masinoinnissa olivat julkisesti taustalla muun muassa SDP ja SAK. Sandor Vegh käyttääkin tällaisesta toiminnasta ilmaisua ’internet-vahvisteinen’. Eli puuha on siis mitä perinteisintä, mutta toteutettu netissä.

Kartoittamissani verkkovoima -tapauksissa taasen ei ole yleensä opponenttia (c) tai jos on, niin toiminta ei kohdistu siihen suoraan, eikä sen kummemmin jaettuja arvoja (b). Niinpä ei mitenkään myös protestoida jatkuvasti (d). Esimerkiksi Tsunamin suomalaisuhrien nimien nimien selvittämisessä 2004-2005 ulkoministeriötä voi pitää opponenttina, mutta toiminta ja energia ei kohdistunut mitenkään UM:n vastustamiseen, kuten vaikkapa eläkeiän nostossa tai viharyhmissä. Haluttiin vain saada nimet selville.

Seiskan tapaus on erittäin mielenkiintoinen paitsi itse episodina niin myös verkkovoiman ja määrittelyn kannalta. Toisaalta se täyttää kriteerit a) ja d). Toisaalta taustalla ei ollut järin syviä jaettuja uskomuksia b) eikä Lordin kasvojen julkistamista voi pitää järin isona ristiriitakysymyksenä minkä vuoksi ihmiset menisivät esimerkiksi vankilaan, jos vertaa vaikka eläinoikeus -liikkeeseen.

Lordi -tapauksessa on piirteitä verkkovoimasta mutta myös vain perinteisen mellakan siirtymisestä nettiin. Tapio Häyhtiö ja Jarmo Rinne ovat tehneet mainion ja syvän yleisesityksen episodista toimittamassaan antologiassa Net working / Networking: Citizen Initiated Internet Politics. Tampere University Press 2008). Esittely facebookissa.

Vaikka olenkin hieman jäävi, niin antologiaan kannattaa tutustua jos nykymuotoinen yhteiskunnallinen aktiivisuus netissä kiinnostaa. Opus on aika kattava päivitys yhdelle haktivismin perusteokselle: McCaughey, Martha & Ayers, Michael D. (eds.) (2003). Cyberactivism. Online Activism in Theory and Practice. Routledge, New York.

Arkiblogissa käsitteitä voi käyttää aivan miten parhaaksi näkee. Tutkimusmaailmassa termeillä tähdätään kuitenkin huomattavasti yksiselitteisempään kuvaukseen, jotta keskustelu olisi mahdollista ja voitaisiin viitata aiemmin tutkittuun. Se onkin yksi Verkkovoimaa -blogin tarkoitus: yhdistää ajankohtaisia blogimerkintöjä akateemiseen viitekehykseen ja päinvastoin.